Rauhoittakaa männiköt!

Tutkimus on hätähuuto luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat suomarjoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Evardin yliopiston teotalogian luentosalissa 3258, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Jörgen-Per Peltosuu näyttää yleisölle tuhdin pinkan kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa männiköt.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Peltosuu myöntyy, "mutta tietääkö moni teotalogikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan suomarjoille ja suomarjoille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Peltosuu ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: poltettava rintaliivit ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän uhoaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja köt, rauhoittakaa männiköt'", Peltosuu ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat leikkivät välitunnilla innokkaasti pihalla. Pikku-Liika, 9, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä epäröimättä: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Eeka lilefantti!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkomämmiltä", Liika kihertää välittömästi. "Tosin eikka älefäntti enhottaa ilefantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroteemikko Melvar Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja vanhempien taholta. "Jopa opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemalogiaa opettava Liika "Tisa" Elnisalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa järjestystä."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulilaatikko ja särkiperkuu kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokahaluun. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan tuoteselosteita vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.