Ylentäkäämme kuusikot!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat varsimansikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Brandenrun yliopiston firalogian luentosalissa 4135, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Uve-Klaus Metsäpupu näyttää yleisölle vinon pinon kohupreparaatteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Preparaatteja, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa kuusikot.

"Vientitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Metsäpupu myöntyy, "mutta tietääkö moni firalogikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan varsimansikoille ja varsimansikoille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Metsäpupu ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun hot, ylentäkäämme kuusikot'", Metsäpupu ehdottaa.

Päivä naulussa kootsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Forsvikin koulussa eli "Forsiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla touhukkaasti opettajien autojen luona. Pikku-Matsi, 6, kertoo toimittajalle suositulla naatsi-kielellä iloisesti: "Nai mootsi! Nanun miitsi nameni niitsi nan ootsi Natsi maatsi!" Jaahas. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosisiedettävältä", Matsi tulostaa ujosti. "Tosin nantsa maatsi narsuttaa äätsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akanomi Silvin Forsvikin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo astrosofiaa opettava Matsi "Sasi" Liitila, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet opettajien huoneessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä voimakasta kuria."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ankeriaspasta ja seitifile leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.