Ylentäkäämme männiköt!

Tutkimus on hätäraketti luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat harakanmarjoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Oxpurin yliopiston teokologian luentosalissa 4623, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Richard-Karl Metsälehto näyttää yleisölle uunituoreita kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa männiköt.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Metsälehto myöntyy, "mutta tietääkö moni teokologikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanmarjoille ja harakanmarjoille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Metsälehto ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun höt, ylentäkäämme männiköt'", Metsälehto ehdottaa.

Päivä luulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla ponnettomasti viemärikansien luona. Pikku-Liisa, 9, kertoo toimittajalle suositulla luotti-kielellä epäröimättä: "Lui mootti! Lunun miotti lumeni niotti lun ootti Luusa liotti!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakakalta", Liisa laukaisee pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin lussa käötti lulsii työtti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parogogi Bervar Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja kaupungin johdon taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filonomiaa opettava Liisa "Nita" Juklamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista järjestystä."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriälaatikko ja rapusäleet vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.