Varjelkaamme lehtimetsät!

Tutkimus on hätämerkki luonnon puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat nuppuvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Bamburgin yliopiston enlogian luentosalissa 4516, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Leif-Uve Kalliohakkuu näyttää yleisölle aimo läjän kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa lehtimetsät.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Kalliohakkuu myöntyy, "mutta tietääkö moni enlogikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan nuppuvarpaille ja nuppuvarpaille?" dosentti kysyy.

Lehtimetsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Kalliohakkuu ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Puh ja pah ja pät, varjelkaamme lehtimetsät'", Kalliohakkuu ehdottaa.

Päivä koulussa kontteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat kinastelevat välitunnilla innottomina käytävillä. Pikku-Lauta, 7, kertoo toimittajalle suositulla kontteli-kielellä seuraavaa: "Koi montteli! Konun mintteli komeni nintteli kon ontteli Kouta lantteli!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihanmukavalta", Lauta jatkaa, katse seiniä kiertäen. "Tosin kolsa bintteli kotoo entteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akalogi Edhand Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä vanhempien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kuritiikkaa opettava Lauta "Jasi" Martmanen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kurinpito-ongelmat opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa painostusta."

Myös koulun keittiö on rohmunnut huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitikeitto ja ahvenperkuu liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.