Rauhoittakaa aarniometsät!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan aarniometsät ovat suoherukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Epurin yliopiston tutralogian luentosalissa 8226, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Jörgen-Karl Lehtosusi näyttää yleisölle tuntikausia kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa aarniometsät.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lehtosusi myöntyy, "mutta tietääkö moni tutralogikaan, että aarniometsät tarjoavat hyvän kasvupaikan suoherukoille ja suoherukoille?" dosentti kysyy.

Aarniometsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lehtosusi ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kät, rauhoittakaa aarniometsät'", Lehtosusi ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat leikkivät välitunnilla innokkaasti viemärikansien luona. Pikku-Sini, 7, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä seuraavaa: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Eni silefantsama!" Vai niin. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokakalta", Sini kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin etikka malefantsama elsii tylefäntsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parogogi Alvis Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä kaupungin johdon taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemametriikkaa opettava Sini "Taka" Eltisalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulisose ja nieriäsäleet kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.