Ylentäkäämme ahomaat!
Tutkimus on hätäparkaisu luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat harakanpuskille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on korviahuumaava Yapurin yliopiston araktralogian luentosalissa 1895, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Erik-Karl Katraslehto näyttää yleisölle tuntikausia kohupreparaatteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Preparaatteja, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa ahomaat.
"Tuontitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Katraslehto myöntyy, "mutta tietääkö moni araktralogikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanpuskille ja harakanpuskille?" dosentti kysyy.
Ahomaat ovat siis katoamassa.
Katraslehto ei säästele sanojaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Katraslehto ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun haat, ylentäkäämme ahomaat'", Katraslehto ehdottaa.
GT | Klodovig Haukkahaukka
Päivä eulussa kontteli
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Hamserin koulussa eli "Hamsiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla paremman puutteessa viemärikansien luona. Pikku-Maima, 6, kertoo toimittajalle suositulla entteli-kielellä iloisesti: "Ei montteli! Enun mintteli emeni nintteli en ontteli Eima mantteli!" Jaahas. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikakakalta", Maima hihittää, katse seiniä kiertäen. "Tosin etikka mantteli elsii tyntteli..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, pedagogi Alhand Hamserin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta kaupungin johdon taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo pedatiikkaa opettava Maima "Jasi" Pertsimaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet opettajien huoneessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä fyysistä painostusta."
Myös koulun keittiö on kerännyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ahvenkeitto ja ankeriashake pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Klodovig Haukkahaukka