Ylentäkäämme kuusikot!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat harakankelloille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Oxteenan yliopiston firalogian luentosalissa 8487, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Richard-Hans Luotometsä näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa kuusikot.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Luotometsä myöntyy, "mutta tietääkö moni firalogikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan harakankelloille ja harakankelloille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Luotometsä ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun hot, ylentäkäämme kuusikot'", Luotometsä ehdottaa.

Päivä luulussa kootsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat notkuvat välitunnilla ponnettomasti asfaltilla. Pikku-Matja, 8, kertoo toimittajalle suositulla luotsama-kielellä hyperaktiivisesti: "Lui mootsama! Lunun miotsama lumeni niotsama lun ootsama Lutja maotsama!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakivalta", Matja laukaisee, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin lusiikki muotsama luisee haotsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Hertver Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemametriikkaa opettava Matja "Rati" Sisamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa videovalvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulitahna ja ankeriasperkuu vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.