Ykköseksi männiköt!

Tutkimus on hätämerkki luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat arovarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Esingin yliopiston teotralogian luentosalissa 3366, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Jörgen-Johan Suuiltama näyttää yleisölle aimo läjän kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa männiköt.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Suuiltama myöntyy, "mutta tietääkö moni teotralogikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan arovarpaille ja arovarpaille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Suuiltama ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vöt, ykköseksi männiköt'", Suuiltama ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Liira, 7, kertoo toimittajalle suositulla elefantsi-kielellä seuraavaa: "Ei molefantsi! Enun milefantsi emeni nilefantsi en olefantsi Eera lilefantsi!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokäytävältä", Liira kihertää ujosti. "Tosin elsa bilefantsi esittaa ralefantsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroni Edhand Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä kaupungin johdon taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemasofiaa opettava Liira "Nita" Sisisalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa painostusta."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulikeitto ja ankeriasperkuu kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.