Rauhoittakaa vatukot!

Tutkimus on hätämerkki luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan vatukot ovat suoesikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Esingin yliopiston ekskologian luentosalissa 7650, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Jörgen-Johan Puuiltama näyttää yleisölle aimo läjän kohudioja uuden tutkimuksensa aineistosta. Dioja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa vatukot.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Puuiltama myöntyy, "mutta tietääkö moni ekskologikaan, että vatukot tarjoavat hyvän kasvupaikan suoesikoille ja suoesikoille?" dosentti kysyy.

Vatukot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Puuiltama ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kot, rauhoittakaa vatukot'", Puuiltama ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat leikkivät välitunnilla innokkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Pirkta, 6, kertoo toimittajalle suositulla elefantteli-kielellä iloisesti: "Ei molefantteli! Enun milefantteli emeni nilefantteli en olefantteli Erkta pilefantteli!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokäytävältä", Pirkta kihertää, katse seiniä kiertäen. "Tosin elsa bilefantteli esittaa ralefantteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroni Edvin Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta kaupungin johdon taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matematiikkaa opettava Pirkta "Rama" Perttisalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulipasta ja ankeriasfile kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.