Suojelkaamme puistikot!

Tutkimus on hätäraketti luonnonvaraisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan puistikot ovat metsäpuskille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Brandenfordin yliopiston suplologian luentosalissa 9763, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Uve-Mihail Suppuheimo näyttää yleisölle uunituoreita kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa puistikot.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Suppuheimo myöntyy, "mutta tietääkö moni suplologikaan, että puistikot tarjoavat hyvän kasvupaikan metsäpuskille ja metsäpuskille?" dosentti kysyy.

Puistikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Suppuheimo ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Aapon kaapon kot, suojelkaamme puistikot'", Suppuheimo ehdottaa.

Päivä naulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat tappelevat välitunnilla touhukkaasti opettajien autojen luona. Pikku-Elsa, 9, kertoo toimittajalle suositulla naatti-kielellä epäröimättä: "Nai mootti! Nanun miitti nameni niitti nan ootti Nalsa eetti!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosisiedettävältä", Elsa tulostaa pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin nassa käätti narsuttaa äätti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akanomi Berhand Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja opettajien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurinomiaa opettava Elsa "Nisa" Liitala, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat opetusjärjestelyt vessoissa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa painostusta."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitikeitto ja rapusäleet leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.