Varjelkaamme aarniometsät!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnon puolesta

Tutkimusten mukaan aarniometsät ovat pensasorvokeille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Bamrun yliopiston turalogian luentosalissa 6028, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Leif-Klaus Aarniopupu näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa aarniometsät.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Aarniopupu myöntyy, "mutta tietääkö moni turalogikaan, että aarniometsät tarjoavat hyvän kasvupaikan pensasorvokeille ja pensasorvokeille?" dosentti kysyy.

Aarniometsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Aarniopupu ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Puh ja pah ja pät, varjelkaamme aarniometsät'", Aarniopupu ehdottaa.

Päivä koulussa kontsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat kinastelevat välitunnilla innottomina opettajien autojen luona. Pikku-Sisi, 9, kertoo toimittajalle suositulla kontsi-kielellä epäröimättä: "Koi montsi! Konun mintsi komeni nintsi kon ontsi Kosi sintsi!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihansiedettävältä", Sisi jatkaa ujosti. "Tosin kosiikki muntsi korsuttaa äntsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akanomi Hertver Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja opettajien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurisofiaa opettava Sisi "Jata" Elninen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kurinpito-ongelmat luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa videovalvontaa."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seititahna ja rapumurska liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.