Ykköseksi ahomaat!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat punahissukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Ezigin yliopiston araktologian luentosalissa 1638, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Jörgen-Heinz Puumetsä näyttää yleisölle tuntikausia kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa ahomaat.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Puumetsä myöntyy, "mutta tietääkö moni araktologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan punahissukoille ja punahissukoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Puumetsä ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vaat, ykköseksi ahomaat'", Puumetsä ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti käytävillä. Pikku-Maija, 9, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä epäröimättä: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Eija malefantsama!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkomukavalta", Maija kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin etikka malefantsama etoo elefantsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parologi Allond Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja vanhempien taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemametriikkaa opettava Maija "Rata" Mairasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa sanktiointia."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulisoppa ja seitisiivut kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.