Kuninkaaksi rämeiköt!

Tutkimus on hätäraketti luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan rämeiköt ovat varsimarjoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Harpurin yliopiston ontralogian luentosalissa 6090, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Per-Karl Pupupurkki näyttää yleisölle uunituoreita kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa rämeiköt.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Pupupurkki myöntyy, "mutta tietääkö moni ontralogikaan, että rämeiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan varsimarjoille ja varsimarjoille?" dosentti kysyy.

Rämeiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Pupupurkki ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin töt, kuninkaaksi rämeiköt'", Pupupurkki ehdottaa.

Päivä luulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat pelaavat välitunnilla ponnettomasti pihalla. Pikku-Pertni, 8, kertoo toimittajalle suositulla luotti-kielellä sylki lentäen: "Lui mootti! Lunun miotti lumeni niotti lun ootti Lurtni peotti!" Sillä tavalla. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megamämmiltä", Pertni laukaisee pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin lussa käötti lunhottaa iotti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parologi Bervin Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua vanhempien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurimetriikkaa opettava Pertni "Tisa" Mairamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa painostusta."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitikeitto ja ankeriassiivut vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.