Pelastakaamme ahomaat!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat ketunmarjoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamvardin yliopiston araklogian luentosalissa 7824, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Karl-Per Susierä näyttää yleisölle tuntikausia kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa ahomaat.

"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Susierä myöntyy, "mutta tietääkö moni araklogikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan ketunmarjoille ja ketunmarjoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Susierä ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kaat, pelastakaamme ahomaat'", Susierä ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat talsivat välitunnilla innokkaasti pihalla. Pikku-Maini, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä sylki lentäen: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Eini malefantsama!" Sillä tavalla. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkomämmiltä", Maini kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin etikka malefantsama enhottaa ilefantsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroteemikko Alvar Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua vanhempien taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeometriikkaa opettava Maini "Taka" Simasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut vessoissa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa järjestystä."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkilaatikko ja särkimurska kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.