Polttolinjalla
Vieraana Kapteeni Cashenberg
Kapteeni Gertrud Mähönen on ehdottomasti sitä mieltä, että laiskottelu on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi kapteenin lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
GC: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain laiskottelee ja laiskottelee; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu meteorisikailu, josta joku viden kahjo on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin perherauha.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus laiskotella?
GC: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani laiskottelu oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti kiertoradalla, luvan kanssa.
Eikö laiskottelu edes tullut nuoren kapteenin mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
GC: No olihan siinä toki paljon salaista himoittavaa, täytyy myöntää. Mutta minä juoksin paljon ja söin sinappia. Paljon sinappia. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti sinappia.
Mutta lyhyesti sanottuna laiskottelu on siis pelkästään pahasta?
GC: No ehkä se pieninä annoksina puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti valehtele, kun sanon, että kyllä laiskottelu pääsääntöisesti on pahasta.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on kapteeni?
GC: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa perhe elämässä etusijalle ja unohtaa tämä viden kapteenihomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
GC: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi laiskotella vapaasti, kukaan meistä ei ole todella vapaa!
Näinhän se on. Kiitos, kapteeni Gertrud Mähönen!