Kuninkaaksi lehtimetsät!

Tutkimus on hätämerkki luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat hetteikköpuskille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Atonin yliopiston ennologian luentosalissa 3557, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Hans-Jörgen Metsäpurkki näyttää yleisölle aimo läjän kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa lehtimetsät.

"Metsätalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Metsäpurkki myöntyy, "mutta tietääkö moni ennologikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan hetteikköpuskille ja hetteikköpuskille?" dosentti kysyy.

Lehtimetsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Metsäpurkki ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin tät, kuninkaaksi lehtimetsät'", Metsäpurkki ehdottaa.

Päivä eulussa kontsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Wartportin koulussa eli "Wartiksessa" oppilaat pelaavat välitunnilla paremman puutteessa viemärikansien luona. Pikku-Launi, 8, kertoo toimittajalle suositulla entsama-kielellä hyperaktiivisesti: "Ei montsama! Enun mintsama emeni nintsama en ontsama Euni lantsama!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikakakalta", Launi hihittää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin elsa bintsama elsii tyntsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedagogi Edhand Wartportin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja kaupungin johdon taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo geometriikkaa opettava Launi "Maka" Juskamaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kunnon painostusta."

Myös koulun keittiö on kerännyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten madekeitto ja rapumurska pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.