Polttolinjalla
Vieraana Apotti con Carne
Apotti Heinz von Afäär on ehdottomasti sitä mieltä, että laiskottelu on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi apotin lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
Hc: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain laiskottelee ja laiskottelee; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu majavapiereskely, josta joku perkuleen hullu on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin itsekurikauneus.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus laiskotella?
Hc: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani laiskottelu oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti kotona, luvan kanssa.
Eikö laiskottelu edes tullut nuoren apotin mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
Hc: No olihan siinä toki melkoisesti salaista innostavuutta, täytyy myöntää. Mutta minä luin paljon ja söin pillereitä. Paljon pillereitä. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti pillereitä.
Mutta lyhyesti sanottuna laiskottelu on siis pelkästään pahasta?
Hc: No ehkä se pieninä annoksina puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti valehtele, kun sanon, että kyllä laiskottelu pääsääntöisesti on luonnotonta.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on apotti?
Hc: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa itsekuri elämässä etusijalle ja unohtaa tämä perkuleen apottihomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
Hc: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi laiskotella vapaasti, kukaan meistä ei ole todella vapaa!
Näinhän se on. Kiitos, apotti Heinz von Afäär!