Ylentäkäämme männiköt!

Tutkimus on hätäraketti luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat varsiorvokeille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Brandenbunin yliopiston teologian luentosalissa 7255, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Uve-Leif Katrasaarnio näyttää yleisölle uunituoreita kohupreparaatteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Preparaatteja, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa männiköt.

"Maatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Katrasaarnio myöntyy, "mutta tietääkö moni teologikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan varsiorvokeille ja varsiorvokeille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Katrasaarnio ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun höt, ylentäkäämme männiköt'", Katrasaarnio ehdottaa.

Päivä naulussa kootsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Jugmanin koulussa eli "Jugiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla touhukkaasti pihalla. Pikku-Liisi, 6, kertoo toimittajalle suositulla naatsi-kielellä iloisesti: "Nai mootsi! Nanun miitsi nameni niitsi nan ootsi Naasi liitsi!" Jaahas. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosimämmiltä", Liisi tulostaa ujosti. "Tosin nassa käätsi nanhottaa iitsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akateemikko Berver Jugmanin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta vanhempien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo biosofiaa opettava Liisi "Mata" Launila, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet opettajien huoneessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä perinteistä videovalvontaa."

Myös koulun keittiö on rohmunnut huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten turskatahna ja ahvenhake leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.