Varjelkaamme puistikot!

Tutkimus on hätämerkki luonnon puolesta

Tutkimusten mukaan puistikot ovat mustavatuille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on vaikuttava Helzigin yliopiston suptralogian luentosalissa 6608, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Johan-Heinz Katrasiltama näyttää yleisölle aimo läjän kohupreparaatteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Preparaatteja, joiden viesti on selvä: kaupungistuminen on tuhoamassa puistikot.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Katrasiltama myöntyy, "mutta tietääkö moni suptralogikaan, että puistikot tarjoavat hyvän kasvupaikan mustavatuille ja mustavatuille?" dosentti kysyy.

Puistikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Katrasiltama ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Puh ja pah ja pot, varjelkaamme puistikot'", Katrasiltama ehdottaa.

Päivä paulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat kinastelevat välitunnilla energisinä pihalla. Pikku-Elni, 9, kertoo toimittajalle suositulla paatti-kielellä epäröimättä: "Pai mootti! Panun miitti pameni niitti pan ootti Palni eetti!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Vähänmämmiltä", Elni töräyttää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin palsa biitti panhottaa iitti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parogogi Edvin Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja vanhempien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filonomiaa opettava Elni "Siti" Matlalahti, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kurinpito-ongelmat luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäpasta ja madeperkuu pullien kerapullien kera ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.