Ylentäkäämme erämaat!

Tutkimus on hätämerkki luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat harakanherukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Oxtonin yliopiston bokologian luentosalissa 7215, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Richard-Jörgen Suppupurkki näyttää yleisölle aimo läjän kohupreparaatteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Preparaatteja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa erämaat.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Suppupurkki myöntyy, "mutta tietääkö moni bokologikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanherukoille ja harakanherukoille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Suppupurkki ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun haat, ylentäkäämme erämaat'", Suppupurkki ehdottaa.

Päivä luulussa kootteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla ponnettomasti viemärikansien luona. Pikku-Martma, 6, kertoo toimittajalle suositulla luotteli-kielellä iloisesti: "Lui mootteli! Lunun miotteli lumeni niotteli lun ootteli Lurtma maotteli!" Jaahas. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakakalta", Martma laukaisee, katse seiniä kiertäen. "Tosin lulsa biotteli lulsii työtteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parogogi Edvis Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta kaupungin johdon taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filotiikkaa opettava Martma "Mani" Maisimäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäsose ja särkimurska vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.