Ylentäkäämme lehtimetsät!

Tutkimus on hätäraketti luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat varsimuuraimille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Oxlen yliopiston enralogian luentosalissa 8367, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Richard-Erik Karhusilmu näyttää yleisölle uunituoreita kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa lehtimetsät.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Karhusilmu myöntyy, "mutta tietääkö moni enralogikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan varsimuuraimille ja varsimuuraimille?" dosentti kysyy.

Lehtimetsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Karhusilmu ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun hät, ylentäkäämme lehtimetsät'", Karhusilmu ehdottaa.

Päivä luulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla ponnettomasti asfaltilla. Pikku-Lauti, 8, kertoo toimittajalle suositulla luotti-kielellä hyperaktiivisesti: "Lui mootti! Lunun miotti lumeni niotti lun ootti Luuti laotti!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakivalta", Lauti laukaisee välittömästi. "Tosin lussa käötti luisee haotti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Bervia Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filologiaa opettava Lauti "Tani" Liilamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista hellyyttä."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäliemi ja ankeriassäleet vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.