Elvyttäkäämme aarniometsät!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnon säilymisen puolesta

Tutkimusten mukaan aarniometsät ovat kevätvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Leipteenan yliopiston tulologian luentosalissa 4897, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Heinz-Hans Ketokeno näyttää yleisölle vinon pinon kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa aarniometsät.

"Maatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Ketokeno myöntyy, "mutta tietääkö moni tulologikaan, että aarniometsät tarjoavat hyvän kasvupaikan kevätvarpaille ja kevätvarpaille?" dosentti kysyy.

Aarniometsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Ketokeno ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Nunnuka nunnuka nät, elvyttäkäämme aarniometsät'", Ketokeno ehdottaa.

Päivä naulussa kootsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Jugmanin koulussa eli "Jugiksessa" oppilaat telmivät välitunnilla touhukkaasti asfaltilla. Pikku-Sija, 8, kertoo toimittajalle suositulla naatsama-kielellä hyperaktiivisesti: "Nai mootsama! Nanun miitsama nameni niitsama nan ootsama Naja siitsama!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosikivalta", Sija tulostaa, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin nantsa maatsama naisee haatsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akadogi Silhand Jugmanin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo biometriikkaa opettava Sija "Tita" Liimala, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat suolikaasut ruokalassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä perinteistä painostusta."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten turskakeitto ja ahvenmurska leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.