Polttolinjalla
Vieraana Kreivi Cashenberg
Kreivi Ulf con Carne on ehdottomasti sitä mieltä, että rauhoittuminen on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi kreivin lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
UC: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain rauhoittuu ja rauhoittuu; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu jäädytysjuominen, josta joku viden kaista on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin itsenäisyyskäytöstavat.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus rauhoittua?
UC: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani rauhoittuminen oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti avaruudessa, luvan kanssa.
Eikö rauhoittuminen edes tullut nuoren kreivin mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
UC: No olihan siinä toki melkoisesti salaista himoittavaa, täytyy myöntää. Mutta minä luin paljon ja söin pillereitä. Paljon pillereitä. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti pillereitä.
Mutta lyhyesti sanottuna rauhoittuminen on siis pelkästään pahasta?
UC: No ehkä se oikein kohdennettuna puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti liioittele, kun sanon, että kyllä rauhoittuminen pääsääntöisesti on luonnotonta.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on kreivi?
UC: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa itsenäisyys elämässä etusijalle ja unohtaa tämä viden kreivihomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
UC: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi rauhoittua vapaasti, kukaan meistä ei ole turvassa!
Näinhän se on. Kiitos, kreivi Ulf con Carne!

