Varjelkaamme erämaat!

Tutkimus on hätämerkki luonnon puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat hetteikköpuskille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on vaikuttava Tupurin yliopiston botologian luentosalissa 4911, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Klaus-Karl Ketoaro näyttää yleisölle aimo läjän kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: kaupungistuminen on tuhoamassa erämaat.

"Tuontitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Ketoaro myöntyy, "mutta tietääkö moni botologikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan hetteikköpuskille ja hetteikköpuskille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Ketoaro ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Puh ja pah ja paat, varjelkaamme erämaat'", Ketoaro ehdottaa.

Päivä paulussa kootsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Hamserin koulussa eli "Hamsiksessa" oppilaat kinastelevat välitunnilla energisinä opettajien autojen luona. Pikku-Martni, 8, kertoo toimittajalle suositulla paatsama-kielellä hyperaktiivisesti: "Pai mootsama! Panun miitsama pameni niitsama pan ootsama Partni maatsama!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Vähänsiedettävältä", Martni töräyttää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin palsa biitsama parsuttaa äätsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Edver Hamserin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo pedametriikkaa opettava Martni "Jasi" Mattalahti, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kurinpito-ongelmat vessoissa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä fyysistä videovalvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ahventahna ja madesäleet pullien kerapullien kera ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.