Ykköseksi lehtimetsät!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat silmuvatukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on vaikuttava Oxfordin yliopiston entologian luentosalissa 8356, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Richard-Mihail Pupulehto näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: kaupungistuminen on tuhoamassa lehtimetsät.

"Vaihtotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Pupulehto myöntyy, "mutta tietääkö moni entologikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan silmuvatukoille ja silmuvatukoille?" dosentti kysyy.

Lehtimetsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Pupulehto ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vät, ykköseksi lehtimetsät'", Pupulehto ehdottaa.

Päivä paulussa kootsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Lönnrotin koulussa eli "Lönniksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla energisinä opettajien autojen luona. Pikku-Lauka, 10, kertoo toimittajalle suositulla paatsama-kielellä sylki lentäen: "Pai mootsama! Panun miitsama pameni niitsama pan ootsama Pauka laatsama!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Vähänsiedettävältä", Lauka töräyttää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin pasiikki muutsama parsuttaa äätsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paronomi Hertlond Lönnrotin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo gastrometriikkaa opettava Lauka "Sasi" Eljalahti, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat opettajien huoneessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä konstailematonta hellyyttä."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten rapuliemi ja nieriäperkuu pullien kerapullien kera ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.